torstai 1. joulukuuta 2016

Kirjaaminen



Kirjaaminen
  • Opiskelijat voivat kirjata johdon ja valvonnan alaisena.
  • Potilasasiakirjoihin voivat kirjata henkilöt jotka osallistuvat potilaan hoitoon.
  • Opiskelijat voivat kirjata toimiessaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä mutta kirjaukset tarkistaa vielä vastuussa oleva hoitaja.
  • Kirjauksissa pitää olla kirjaajan nimi, asema, päivänmäärä ja aika.
Hoitotyön kirjaamista määritteleviä säädöksiä:
  • henkilötietolaki
  • laki potilaan asemasta ja oikeuksista
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä
  • terveydenhuoltolaki
  • sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista sekä laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta
Potilaskertomuksen ydintiedot:
  • potilaan henkilötiedot
  • hoidon antajan tunnistetiedot
  • hoitojakson ja hoitotapahtuman tiedot
  • hoitotyön ydintiedot
  • lähetetiedot
  • ongelmat ja diagnoosit
  • terveyteen vaikuttavat tekijät
  • fysiologiset mittaukset
  • toimintakyky
  • lääkehoito
  • tutkimukset
  • toimenpiteet
  • apuvälineet
  • hoitotahto
  • suostumus tietojen luovuttamiseen
  • hoitotyön yhteenveto
  • tiedot jatkohoidon järjestämisestä
  • lausunnot
Kotihoidon kirjaukset:
  • Kirjataan aina käynnin jälkeen
  • Kirjataan kaikki mitä on tehty ja kauanko ollaan oltu
Jokapaikassa pitäisi käyttää enemmän aikaa kirjauksiin ja huolellisemmin pitäis kirjata kaikki tekemiset jne. ''mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty''. 

Lähteet: Sairaanhoito ja huolenpito kirja

Nuoren masennus


Masennus eli depressio tarkoittaa oireyhtymää, jossa masentunut mieliala vallitsee useiden päivien ja viikkojen, jopa kuukausien ajan. Useimmiten oireyhtymään liittyy samanaikaisesti mm. unettomuutta, väsymystä, itsetunnon heikentymistä sekä itsetuhoisuutta joko ajatuksina tai tekoina. Masennuksen taustalla voi olla elimellisiä sairauksia, mutta yleensä erityistä aiheuttajaa ei ole todettavissa. Lievässä masennuksessa toimintakyky säilyy, mutta vaikeissa depressioissa henkilö tarvitsee apua arkipäivän toiminnoissa.

Nuoruusiän masennukseen kuuluu usein aikuisiän masennuksesta poiketen ärtyneisyys ja vihaisuus. Yhteistä on, että mielihyvää tuottaneet asiat lakkaavat kiinnostamasta.
Nuoruusiässä ihminen kehittyy nopeasti fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Nuoruusikä on mielenterveyden kehittymisen kannalta tärkeää aikaa. Jo lapsilla voi esiintyä masennuksen kaltaisia tiloja, jotka saattavat ilmetä levottomuutena, syrjään vetäytymisenä ja käytöshäiriöinä. Masennustilojen todennäköisyys kuitenkin lisääntyy voimakkaasti murrosiän aikana ja pian sen jälkeen. Murrosiässä voimakkaat tunteet sekä ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys ovat tavallisia.

Masentunut nuori voi koulussa vetäytyä syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat usein koulutyötä. Nuoren iloisuus voi olla kadonnut ja nuori saattaa käyttäytyä kuin millään ei olisi väliä. Kaveriporukat saattavat jäädä eivätkä harrastuksetkaan enää kiinnosta. Nuorella voi olla nukahtamis- ja univaikeuksia ja myös nuoren ruokahalussa voi olla muutoksia: ruokahalu on usein huono, mutta se voi myös lisääntyä ja paino vaihdella. Nuorella saattaa olla jatkuva huoli omasta kehosta ja hänellä voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja, päänsärkyä tai epämääräistä kipua. Nuoren masennustiloihin voi myös liittyä itsetuhoisia ajatuksia, itsetuhoisuutta tai ajatuksia itsemurhasta, etenkin, jos masennukseen liittyy päihdeongelma.

Masennukseen ei ole omaa syytä eikä välttämättä kenenkään tai minkään yksittäisen tekijän aiheuttama. Masennus voi johtua ja aiheutua monesta eri syystä. Tavallisimpia nuorten masennukseen johtavia syitä voivat olla menetykset, laiminlyönnit tai väkivalta, kaveriryhmien ulkopuolelle jääminen, kiusatuksi tuleminen tai kavereiden puute, elämänkokemukset ja vastoinkäymiset, lapsuudenaikaiset erokokemukset ja monenlaiset perheen sisäiset kuormittavat tekijät. Myös vähäinen tuki, raskailta tuntuvat odotukset ja paineet, unenpuute ja stressi sekä huoli oman paikan löytämisestä voivat kuormittaa nuorta. Vaikutusta voi myös olla perimällä, sairauksilla sekä päihteiden ja lääkkeiden käytöllä.

Hoito

Nuoren toipumista edistävät hyvät suhteet vanhempiin ja ystäviin.

Masennus tai ainakin sen diagnosointi on tytöillä tavallisempaa kuin pojilla. Masentuneelle nuorelle sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Hyvät suhteet ystäviin ja vanhempiin edistävät toipumista. On todettu, että monilla masennuksesta kärsivillä nuorilla on samaan aikaan jokin muu ongelma. Tavallisimpia näistä ovat päihdeongelma, tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt sekä syömis- ja ahdistuneisuushäiriöt. Kaikkiin näihin on olemassa tehokkaita hoitomuotoja.

Masennustilaa voidaan hoitaa useilla eri tavoilla, pääasiallisesti kuitenkin biologisilla (lääkehoito, kirkasvalo- tai sähköhoito, transkraniaalinen magneettistimulaatio) ja psykologisilla (vaikuttavaksi osoitettu psykoterapia) menetelmillä. Menetelmiä voidaan yhdistellä tai niitä voidaan käyttää yksinään. Hoitomuodon valintaa ohjaa sekä depression vaikeusaste, että eri hoitomuotojen saatavuus.


Biologisista hoidoista lääkehoidolla on paras tieteellinen näyttö tehon puolesta. Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkitystä käyttävistä potilaista hyötyy lääkityksestä. Lääkeryhmiä, joita käytetään masennuksen hoidossa ovat mm. trisykliset depressiolääkkeet, selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) sekä sekalainen ryhmä uuden polven masennuslääkkeitä. Lääkehoitoa tulee käyttää aina, jos masennus on vaikea-asteinen tai psykoottinen.

Lähteet: mielenterveysseura.fi , mielenterveystalo.fi , terve.fi , mll.fi , ihminen mielessä kirja.