Erilaiset kasvatustyylit

Erilaisia kasvatustyylejä:

Autoritäärinen kasvatus: 
Lapsella ei minkäänlaista päätösvaltaa vaan aikuinen saa päättää ja sitä ei saa kyseenalaistaa. Aikuinen "tietää" kaiken ja aikuista täytyy totella. Lapsi on aikuisen toiminnan kohde, ei oman elämänsä subjekti. Aikuisen toiminta voi olla nalkuttavaa, syyttelevää, rankaisevaa ja moittivaa. Käytös voi olla yllätyksellistä ja epäjohdonmukaista. Aikuisjohtoinen kasvatus rajoittaa sekä aikuista että lasta.
 Lapsesta voi tulla epävarma eikä luota itseensä, herkkä arvioinnille,alistuvainen ja hiljainen.
 Minun mielestäni tämä kasvatustyyli ei ole hyvä. Lapsella ei ole minkäänlaista valtaa sanoa omaa mielipidettänsä tai mitään muutakaan.

Vapaa kasvatus:
Vastakohta autoritääriselle kasvatukselle.
Lapsi saa mennä ja tulla niin kuin haluaa vanhemmat eivät aseta minkäänlaisia rajoja lapselle. Lapsi ei opi sietämään minkäänlaisia pettymyksiä eikä ota toisia huomioon. Lapsi saattaa raivota ja saada kiukunpuuskia pienistäkin asioista. Lapsi saattaa tuntea olonsa turvattomaksi ja ajattelee, että vanhemmat ovat väliinpitämättömiä. Lapsen ja vanhemman suhde kehittyy huonosti eikä lapsi opi tuntemaan vanhempiaan eikä vanhemmat lastaan.
 Tämäkään tyyli ei ole kovin hyvä koska lapsi ei totu minkäänlaisiin pettymyksiin eikä muihin vastaaviin asioihin, jos asiat ei mene niinkuin itse haluaa niin sitten suututaan.

Ohjaava kasvatus:
Lapsi saa olla lapsi. Virheet ja kompastelut ovat sallittuja – ratkaisevaa on, miten niistä jatketaan eteenpäin! 
 Kasvatus on lapsilähtöistä mutta ei kuitenkaan lapsijohtoista. Ohjaavassa kasvatuksessa on rajoja ja rakkautta. Vanhempi asettaa lapselle ikään sopivat rajat ja vaatimukset niitä tullaan noudattamaan.
 Lapsen mielipiteitä kuunnellaan, arvostetaan ja otetaan tilanteen mukaan huomioon. Ongelma tilanteissa lapsi hakee vanhemmiltansa apua ratkaisun tekoon. Lapsi oppii hoitamaan ikäkauteen kuuluvia velvollisuuksia. Lapsi voi luottaa vanhempiinsa ja tietää, että vanhemmat rakastavat. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.
Suhde perustuu vastavuoroiseen kunnioittamiseen.
Lapsi saa vanhemmiltaan kannustusta ja myönteistä palautetta, kun on niiden aika, ja lohdutusta ja myötätuntoa, kun niihin on tarvetta. Vanhempi osoittaa lapselleen hellyyttä sanoilla ja teoilla sekä aitoa kiinnostusta lapsen tekemisiin. Vanhempi toimii johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapsi saa kokeilla ja epäonnistua. Keskustelujen avulla lasta ohjataan toimimaan toivotulla tavalla. 
 ”Nukkumaan on mentävä, mutta siitä ei tarvitse pitää.”
Lapsi luottaa itseensä ja lapsesta tulee rohkea ja osaa ottaa vastuuta hänelle kuuluvista tehtävistä ja tulee toimeen muiden ihmisten kanssa. 
Tämä kasvatustyyli on mielestäni kaikista paras! siinä lapsi saa sanoa omat mielipiteensä ja osaa sietää pettymyksiä ja tässä tyylissä lasta koulutetaan tulevaan miten osaa toimia myöhemmin kun vanhemmat eivät ole enään joka asiassa auttamassa. Tähän kasvatustyyliin pyrin itsekkin sitten joskus tulevaisuudessa.

Curling-vanhemmuus: 
Vanhemmat antavat liikaa valtaa lapsilleen. Curling-vanhemmat haluavat raivata jokaisen pettymyksen lapsen tieltä, mutta tekevät tälle samalla karhunpalveluksen. Lasten elämä on kuin sileää curling-rataa, elo on suojaisa kuin munankeltuaisella.
 Curling-lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä. Koti on viihdytyskeskus, jossa määrää alle kouluikäinen. Lapsille ei aseteta rajoja, ja he saavat tehdä valintoja aivan itse. Aivan liian varhain.
 Vanhempien syyllisyys aikapulasta ajaa heitä ahdinkoon.

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus: 

Lapsen huolto: 
 Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Tämä toteutuu varmasti hyvin monessa perheessä mutta on myös niitäkin perheitä missä tämä ei toteudu ja siihen sosiaalityöntekijät puuttuu jos sellaista ilmenee ja tarve vaatii.

Tapaamisoikeus:
 Tapaamisoikeis kuuluu jokaiselle lapselle. Jokainen lapsi saa ottaa yhteyttä molempiin vanhempiinsa ja tavata vanhempaansa/vanhempiansa jos ei asu kummankaan tai jommankumman vanhemman kanssa.
 Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille.

Kasvatustietoisuus:
 En ole kuullut kyseisestä käsitteestä aiemmin, silloin tunnilla oli joskus puhetta. Mutta käsite on mielestäni aika hyvä. Siinä oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja vanhemmat lastaan.

Lähteet:  https://vanhemmat.mll.fi/yhteiskunnan_tuki_perheille/perhe_ja_huoltajuus.php
               http://ellit.fi/ihmissuhteet/perhe/curling-vanhemmat-pelkkaa-porkkanaa-ei-keppia
               http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/   ja omat muistiinpanot.