Kirjaaminen

Kirjaaminen

• Opiskelijat voivat kirjata johdon ja valvonnan alaisena.
• Potilasasiakirjoihin voivat kirjata henkilöt jotka osallistuvat potilaan hoitoon.
• Opiskelijat voivat kirjata toimiessaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä mutta kirjaukset tarkistaa vielä vastuussa oleva hoitaja.
• Kirjauksissa pitää olla kirjaajan nimi, asema, päivänmäärä ja aika.

Hoitotyön kirjaamista määritteleviä säädöksiä:

• henkilötietolaki
• laki potilaan asemasta ja oikeuksista
• laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä
• terveydenhuoltolaki
• sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista sekä laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta

Potilaskertomuksen ydintiedot:

• potilaan henkilötiedot
• hoidon antajan tunnistetiedot
• hoitojakson ja hoitotapahtuman tiedot
• hoitotyön ydintiedot
• lähetetiedot
• ongelmat ja diagnoosit
• terveyteen vaikuttavat tekijät
• fysiologiset mittaukset
• toimintakyky
• lääkehoito
• tutkimukset
• toimenpiteet
• apuvälineet
• hoitotahto
• suostumus tietojen luovuttamiseen
• hoitotyön yhteenveto
• tiedot jatkohoidon järjestämisestä
• lausunnot

Kotihoidon kirjaukset:

• Kirjataan aina käynnin jälkeen
• Kirjataan kaikki mitä on tehty ja kauanko ollaan oltu

Jokapaikassa pitäisi käyttää enemmän aikaa kirjauksiin ja huolellisemmin pitäis kirjata kaikki tekemiset jne. ''mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty''. 

Lähteet: Sairaanhoito ja huolenpito kirja

Nuoren masennus

Masennus eli depressio tarkoittaa oireyhtymää, jossa masentunut mieliala vallitsee useiden päivien ja viikkojen, jopa kuukausien ajan. Useimmiten oireyhtymään liittyy samanaikaisesti mm. unettomuutta, väsymystä, itsetunnon heikentymistä sekä itsetuhoisuutta joko ajatuksina tai tekoina. Masennuksen taustalla voi olla elimellisiä sairauksia, mutta yleensä erityistä aiheuttajaa ei ole todettavissa. Lievässä masennuksessa toimintakyky säilyy, mutta vaikeissa depressioissa henkilö tarvitsee apua arkipäivän toiminnoissa.

Nuoruusiän masennukseen kuuluu usein aikuisiän masennuksesta poiketen ärtyneisyys ja vihaisuus. Yhteistä on, että mielihyvää tuottaneet asiat lakkaavat kiinnostamasta.

Nuoruusiässä ihminen kehittyy nopeasti fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Nuoruusikä on mielenterveyden kehittymisen kannalta tärkeää aikaa. Jo lapsilla voi esiintyä masennuksen kaltaisia tiloja, jotka saattavat ilmetä levottomuutena, syrjään vetäytymisenä ja käytöshäiriöinä. Masennustilojen todennäköisyys kuitenkin lisääntyy voimakkaasti murrosiän aikana ja pian sen jälkeen. Murrosiässä voimakkaat tunteet sekä ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys ovat tavallisia.

Masentunut nuori voi koulussa vetäytyä syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat usein koulutyötä. Nuoren iloisuus voi olla kadonnut ja nuori saattaa käyttäytyä kuin millään ei olisi väliä. Kaveriporukat saattavat jäädä eivätkä harrastuksetkaan enää kiinnosta. Nuorella voi olla nukahtamis- ja univaikeuksia ja myös nuoren ruokahalussa voi olla muutoksia: ruokahalu on usein huono, mutta se voi myös lisääntyä ja paino vaihdella. Nuorella saattaa olla jatkuva huoli omasta kehosta ja hänellä voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja, päänsärkyä tai epämääräistä kipua. Nuoren masennustiloihin voi myös liittyä itsetuhoisia ajatuksia, itsetuhoisuutta tai ajatuksia itsemurhasta, etenkin, jos masennukseen liittyy päihdeongelma.

Masennukseen ei ole omaa syytä eikä välttämättä kenenkään tai minkään yksittäisen tekijän aiheuttama. Masennus voi johtua ja aiheutua monesta eri syystä. Tavallisimpia nuorten masennukseen johtavia syitä voivat olla menetykset, laiminlyönnit tai väkivalta, kaveriryhmien ulkopuolelle jääminen, kiusatuksi tuleminen tai kavereiden puute, elämänkokemukset ja vastoinkäymiset, lapsuudenaikaiset erokokemukset ja monenlaiset perheen sisäiset kuormittavat tekijät. Myös vähäinen tuki, raskailta tuntuvat odotukset ja paineet, unenpuute ja stressi sekä huoli oman paikan löytämisestä voivat kuormittaa nuorta. Vaikutusta voi myös olla perimällä, sairauksilla sekä päihteiden ja lääkkeiden käytöllä.

Hoito

Nuoren toipumista edistävät hyvät suhteet vanhempiin ja ystäviin.

Masennus tai ainakin sen diagnosointi on tytöillä tavallisempaa kuin pojilla. Masentuneelle nuorelle sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Hyvät suhteet ystäviin ja vanhempiin edistävät toipumista. On todettu, että monilla masennuksesta kärsivillä nuorilla on samaan aikaan jokin muu ongelma. Tavallisimpia näistä ovat päihdeongelma, tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt sekä syömis- ja ahdistuneisuushäiriöt. Kaikkiin näihin on olemassa tehokkaita hoitomuotoja.

Masennustilaa voidaan hoitaa useilla eri tavoilla, pääasiallisesti kuitenkin biologisilla (lääkehoito, kirkasvalo- tai sähköhoito, transkraniaalinen magneettistimulaatio) ja psykologisilla (vaikuttavaksi osoitettu psykoterapia) menetelmillä. Menetelmiä voidaan yhdistellä tai niitä voidaan käyttää yksinään. Hoitomuodon valintaa ohjaa sekä depression vaikeusaste, että eri hoitomuotojen saatavuus.

Biologisista hoidoista lääkehoidolla on paras tieteellinen näyttö tehon puolesta. Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkitystä käyttävistä potilaista hyötyy lääkityksestä. Lääkeryhmiä, joita käytetään masennuksen hoidossa ovat mm. trisykliset depressiolääkkeet, selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) sekä sekalainen ryhmä uuden polven masennuslääkkeitä. Lääkehoitoa tulee käyttää aina, jos masennus on vaikea-asteinen tai psykoottinen.

Lähteet: mielenterveysseura.fi , mielenterveystalo.fi , terve.fi , mll.fi , ihminen mielessä kirja.

Oman asiakkaan ruokatottumusten arviointi ja ravitsemusohjaus

           Maria
Nainen 40-vuotta
Liikuntaa tulee toimistotyössä työaikana vähäisen, mutta töiden jälkeen Maria ulkoilee yhdessä perheen koiran sekä 4-vuotiaan Matiaksen kanssa. Lisäksi Maria käy joka lauantai vesijumpassa.
Maria on 170cm pitkä ja painaa 50kg. BMI lievää alipainoa 3.5kg pitäisi lihota.
-Aamupala klo 7-7:30 kahvia mustana ja jokin hedelmä.

-Välipala klo 13:00 Kahvia ja yleensä sämpylä.

- Päivällinen klo 17:00 Perunamuusia , nakkikastiketta ja uunivihanneksia. 3 lasia vettä ja yksi lasillinen kevyt maitoa.

- Iltapala klo. 20:00 Marjapuuroa ja lasillinen kevytmaitoa

- Ei ole erityisruokavalioita, tai lääkityksiä.

-  Ruokahalu on aamusta päivälliseen asti huono, pitäisi syödä kunnon aamupala ja töissä syödä lounas.
          -  Ruokaan on reilusti rahaa.

-  Ruoan säilytys sekä valmistusmahdollisuudet ovat kuin normaalilla suomalaisella. (keittiö jääkaappi, pakastin, uuni, hella, mikro, mitä näitä nyt on)

-  Ruoanlaittotaito on jäänyt Marian miehelle sillä mies on kokki. Vihanneksia ja marjoja syödään paljon sekä hyviä rasvoja.

Asiakas syö liian vähän kuituja, proteiinia ja hiilihydraatteja. Kahvin voisi vaihtaa vaikka täysmehuun aamuisin, ettei vedä pelkkää kahvia tyhjään mahaan.

Ruokapäiväkirja:

15.9.2016
Aamupala 7-7:30 Kahvia mustana ja näkkileipä
Lounas 11:00 Kokouskahvit ja kääretortun palanen
Välipala 13:00 Omena
Päivällinen 17:00 Kalakeittoa , täysjyvä leipää johon päälle oivariinia, juustoa ja kurkkua, lisäksi 2 lasia vettä.
Iltapala 20:00 Ei mitään.

16.9.2016
Aamupala 7:30 Ei mitään kiire töihin.
Lounas 11:00 Kahvia,leipä ja mehukeittoa lasillinen.
Välipala 13:00 Päärynä
Välipala 15:00 Suklaapatukka ja patonkia jossa välissä pestoa, tomaatti- mozzarellaa.
Välipala 16:30 2 lasia punaviiniä
Päivällinen 17:00  Kanapastaa, tuoretta vaaleaa leipää. Lasi virvoitusjuomia.
Iltapala 19-22 Sipsejä, karkkia ja yksi siideri.


OMA ARVIO:
Asiakkaan ruokailutottumukset ovat aivan erilaiset viikolla kiireiden takia kuin viikonloppuna.  Ei saa kauhean paljoa kuituja tai proteiineja töihin voisi ottaa vaikka proteiinipatukan ja välttää kahvia sillä kahvi kuivattaa. Kasviksia syö yllättävän paljon. Ruokailuvälit paranevat iltaa kohden mutta aamulla saisivat olla paremmat. Viikonloppuisin menee paljon alkoholia ja karkkia.

LOPPUARVIO:
Tulokset eivät yllättäneet… Lisää tarvitsisi kuituja syödä ja kahvin juontia vähentää. Myös suolaa pitää vähentää.


A= asiakas
M= minä

M- Päivää Maria
päivää
M- Syötkö omasta mielestäsi terveellisesti?
En juuri jaksa katsoa mitä suuhun laitan yleensä aamuisin ei huvita laittaa mitään sillä on niin kova kiire koko ajan.
              M- Aamulla kannattaa herätä vaikka 15minuuttia ennen ja syödä tukeva aamupala johon kuuluu puuroa, hedelmiä ja täysmehua sekä vaikka se           kahvi mutta kahvia ei saisi juoda tyhjään mahaan se rasittaa mahaa sekä tekee sen kipeäksi.
Selvä. Mitä suosittelisit ottamaan töihin mukaan jotain nopeaa ja helppoa
M- Vaikka valmiskeittoa tai valmissalaattia.
Kiitos paljon.
M. Kiitos näkemiin.

Tehnyt: Salla ja Ida

Kasvun tukeminen ja ohjaus TOP-jakson oppimispäiväkirja

Meillä alkoi ensimmäinen työssäoppijakso, Kasvun tukeminen ja ohjaus. TOP-jakso kestää 9.2-22.3 josta vähennetään viikko 9. Minä olen päiväkodissa harjoittelussa ja siellä on todella mukavaa, hauskaa ja aikakin menee todella nopeasti!

1vk: Ensimmäiset päivät meni tutustuessa lapsiin, henkilökuntaan ja työpaikkaan ylipäätään. Työssäoppipaikallani on todella mukavaa henkilökuntaa ja he kaikki opastavat ja auttavat tarvittaessa ja lapset ovat todella ihania!
Ma-to olen tullut 8 töihin ja päässyt klo 15.
Olen avustanut ruokailuissa, leikkinyt lasten kanssa todella paljon ja se on hauskaa! saa tavallaan itsekin olla lapsi.(: Joka päivä ollaan oltu pihalla leikkimässä ja siellä olen saanut vetää pulkkaa ja laskea pyllymäkeä pikkusten kanssa :D
Nukkariinkin olen jo päässyt, alkaa ihan itseäkin väsyttään kun pienet nukkuu ja taustalla soi musiikkia (pelkkiä unilauluja :D) mutta kyllä siinä hereillä pysyy.(:
Ja olenhan minä vaippojakin päässyt vaihtelemaan.
Perjantai oli minulla hieman erilainen koska tulin jo 6 töihin aamulla. Lapset oli vielä nukkumassa kun tulin töihin. Hetkenpäästä yksi tyttö tuli hoitoon ja hänen kanssaan rupesin sitten värittämään kuvia ja hamahelmillä tehtiin nalle ja sydän:) mukavaa pikkupuuhaa aamulla:)
Aika kului tosi nopeasti ja pääsinkin sitten jo klo 13 kotio. (:

2vk: Maanantai oli samanlainen kuin muutkin aikaisemmat päivät. Mutta tiistaina minun opettajani tuli käymään. Hän tuli katsomaan miten olen pärjännyt ja kyseli kuulumisia.:) Sitten kun opettajani lähti niin jatkoimme päivän askareita siinä kohtaa lapset heräili päiväunilta ja oli välipalan aika. (:
Ke-to olin kipeänä.. Oksennustauti ja kuumetta..
Mutta onneksi jo perjantaiksi parannuin ja pääsin töihin! Kun pääsin töihin niin lapset halaili ja oli sylissä kokoajan ihan rupesin miettimään, että oliko niillä jo ikävä vaikka olin vain kaksi päivää poissa töistä. Menimme myös katsomaan wanhojen tansseja, siellä näimme ihania prinsessoja ja prinssejä! Oli todella mukava päivä. (:

Erilaiset kasvatustyylit

Erilaisia kasvatustyylejä:

Autoritäärinen kasvatus: 
Lapsella ei minkäänlaista päätösvaltaa vaan aikuinen saa päättää ja sitä ei saa kyseenalaistaa. Aikuinen "tietää" kaiken ja aikuista täytyy totella. Lapsi on aikuisen toiminnan kohde, ei oman elämänsä subjekti. Aikuisen toiminta voi olla nalkuttavaa, syyttelevää, rankaisevaa ja moittivaa. Käytös voi olla yllätyksellistä ja epäjohdonmukaista. Aikuisjohtoinen kasvatus rajoittaa sekä aikuista että lasta.
 Lapsesta voi tulla epävarma eikä luota itseensä, herkkä arvioinnille,alistuvainen ja hiljainen.
 Minun mielestäni tämä kasvatustyyli ei ole hyvä. Lapsella ei ole minkäänlaista valtaa sanoa omaa mielipidettänsä tai mitään muutakaan.

Vapaa kasvatus:
Vastakohta autoritääriselle kasvatukselle.
Lapsi saa mennä ja tulla niin kuin haluaa vanhemmat eivät aseta minkäänlaisia rajoja lapselle. Lapsi ei opi sietämään minkäänlaisia pettymyksiä eikä ota toisia huomioon. Lapsi saattaa raivota ja saada kiukunpuuskia pienistäkin asioista. Lapsi saattaa tuntea olonsa turvattomaksi ja ajattelee, että vanhemmat ovat väliinpitämättömiä. Lapsen ja vanhemman suhde kehittyy huonosti eikä lapsi opi tuntemaan vanhempiaan eikä vanhemmat lastaan.
 Tämäkään tyyli ei ole kovin hyvä koska lapsi ei totu minkäänlaisiin pettymyksiin eikä muihin vastaaviin asioihin, jos asiat ei mene niinkuin itse haluaa niin sitten suututaan.

Ohjaava kasvatus:
Lapsi saa olla lapsi. Virheet ja kompastelut ovat sallittuja – ratkaisevaa on, miten niistä jatketaan eteenpäin! 
 Kasvatus on lapsilähtöistä mutta ei kuitenkaan lapsijohtoista. Ohjaavassa kasvatuksessa on rajoja ja rakkautta. Vanhempi asettaa lapselle ikään sopivat rajat ja vaatimukset niitä tullaan noudattamaan.
 Lapsen mielipiteitä kuunnellaan, arvostetaan ja otetaan tilanteen mukaan huomioon. Ongelma tilanteissa lapsi hakee vanhemmiltansa apua ratkaisun tekoon. Lapsi oppii hoitamaan ikäkauteen kuuluvia velvollisuuksia. Lapsi voi luottaa vanhempiinsa ja tietää, että vanhemmat rakastavat. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.
Suhde perustuu vastavuoroiseen kunnioittamiseen.
Lapsi saa vanhemmiltaan kannustusta ja myönteistä palautetta, kun on niiden aika, ja lohdutusta ja myötätuntoa, kun niihin on tarvetta. Vanhempi osoittaa lapselleen hellyyttä sanoilla ja teoilla sekä aitoa kiinnostusta lapsen tekemisiin. Vanhempi toimii johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapsi saa kokeilla ja epäonnistua. Keskustelujen avulla lasta ohjataan toimimaan toivotulla tavalla. 
 ”Nukkumaan on mentävä, mutta siitä ei tarvitse pitää.”
Lapsi luottaa itseensä ja lapsesta tulee rohkea ja osaa ottaa vastuuta hänelle kuuluvista tehtävistä ja tulee toimeen muiden ihmisten kanssa. 
Tämä kasvatustyyli on mielestäni kaikista paras! siinä lapsi saa sanoa omat mielipiteensä ja osaa sietää pettymyksiä ja tässä tyylissä lasta koulutetaan tulevaan miten osaa toimia myöhemmin kun vanhemmat eivät ole enään joka asiassa auttamassa. Tähän kasvatustyyliin pyrin itsekkin sitten joskus tulevaisuudessa.

Curling-vanhemmuus: 
Vanhemmat antavat liikaa valtaa lapsilleen. Curling-vanhemmat haluavat raivata jokaisen pettymyksen lapsen tieltä, mutta tekevät tälle samalla karhunpalveluksen. Lasten elämä on kuin sileää curling-rataa, elo on suojaisa kuin munankeltuaisella.
 Curling-lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä. Koti on viihdytyskeskus, jossa määrää alle kouluikäinen. Lapsille ei aseteta rajoja, ja he saavat tehdä valintoja aivan itse. Aivan liian varhain.
 Vanhempien syyllisyys aikapulasta ajaa heitä ahdinkoon.

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus: 

Lapsen huolto: 
 Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Tämä toteutuu varmasti hyvin monessa perheessä mutta on myös niitäkin perheitä missä tämä ei toteudu ja siihen sosiaalityöntekijät puuttuu jos sellaista ilmenee ja tarve vaatii.

Tapaamisoikeus:
 Tapaamisoikeis kuuluu jokaiselle lapselle. Jokainen lapsi saa ottaa yhteyttä molempiin vanhempiinsa ja tavata vanhempaansa/vanhempiansa jos ei asu kummankaan tai jommankumman vanhemman kanssa.
 Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille.

Kasvatustietoisuus:
 En ole kuullut kyseisestä käsitteestä aiemmin, silloin tunnilla oli joskus puhetta. Mutta käsite on mielestäni aika hyvä. Siinä oppii kunnioittamaan vanhempiaan ja vanhemmat lastaan.

Lähteet:  https://vanhemmat.mll.fi/yhteiskunnan_tuki_perheille/perhe_ja_huoltajuus.php
               http://ellit.fi/ihmissuhteet/perhe/curling-vanhemmat-pelkkaa-porkkanaa-ei-keppia
               http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/   ja omat muistiinpanot.

Oppimaan oppiminen - artikkeli tehtävä 2

Lehti -  Hengitys
Hengitysliiton jäsenlehti 5/2014

Tiivistelmä artikkelista Moni tupakoija ei tunnista sairauttaan
Teksti: tuula Ketola

Erikoislääkäri Tuula Toljamo tutki väitöstyössään tupakoijien varhaisia hengityssairauksia.

 Tutkimuksessa selvitettiin keuhkoahtaumataudin esiintyvyyttä päivittäin tupakoivien aikuisten keskuudessa, kroonisen keuhkoputkitulehduksen oireiden esiintyvyyttä tupakanpolttajien keskuudessa ja tutkittavien onnistumista tupakoinnin lopettamisessa.
 Tämän lisäksi pitkälle kehitetyn biokemiallisin menetelmin tutkitaan vieläkin uusien keuhkoahtaumatautiin ja myös keuhkosyöpään liittyviä varhaisen taudin biologisia merkkiaineita.

Kuinka vaikeaa pitkään tupakoineen onkaan tunnistaa itsestään, onko hän terve vai sairas. Moni ei yksinkertaisesti huomaa oireitaan! ja toisaalta eihän monet vakavatkaan taudit aina ilmoittele etukäteen kovin kummoisin oirein.
 Lääkärin mukaan sama koskee  myös  astmaatikkoja.
Moni heistä väittää, että ei tarvitse kotona PEF- mittauksia, koska tietävät itse, milloin heillä on huono olo. Mutta eihän potilas voi sitä täysin tietää - se on kuin veteen piirretty viiva. vaivat tulevat hiljalleen -  ja potilas saattaa hissukseen tottua niihin.
 Moni astmaatikko myös lopettaa lääkityksensä siinä vaiheessa, kun alkaa kokea oireettomuutta tuntiessaan itsensä terveeksi lääkityksen aloittamisen jälkeen.

Lapissa tupakoidaan paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Myös nuuskan käyttö on huomattavan yleistä nuorilla, myös lukiolaisilla.
 Erikoislääkärin mukaan jokainen tupakoitsija pelkää, että tupakkasairaus sattuu omalle kohdalle.
 

Oppimaan oppiminen - artikkeli tehtävä 1

Lehti - Diabetes
Helmikuu 2014, 1

Tiivistelmä artikkelista suositeltavaa syömistä

Enemmän pehmeitä rasvoja, pähkinöita, D- vitamiinia ja täysjyväviljaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja kovaa rasvaa.

Edellisissä suosituksissa keskityttiin ravintoaineisiin ja niiden määriin. Nyt suosituksissa puhutaan ravintoaineiden ohella paljon ruokavalion kokonaisuudesta ja laadusta. Vitamiinien ja proteiinien rinnalla puhutaan siis suoraan ruuasta, professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta kertoo.
 Ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen terveellinen osanen kuten vaikkapa siemenet. Mikään pikkuasia ei pelasta, jos kokonaisuus on huono, lisää ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab.





Sokeri on ruokamaailman pahis!! Lisätty sokeri saisi kattaa päivän energian saannista vajaan kymmenesosan.
 Sokeri ei myöskään muutu terveellisemmäksi, vaikka valkoisen sokerin sijasta käyttäisi intiaanisokeria, ruskeaa sokeria, hunajaa, ruokosokeria tai hedelmäsokeria. 
 Sokeripitoiset herkut on terveellisintä syödä aterian yhteydessä - eikä silloinkaan suuria määriä kerralla.

Sydänliitto suosittelee ruokavalioon kahta kananmunaa viikossa.

Kalaa ja kasviksia punaisen lihan sijasta!

Pähkinästä purtavaa
Moni on tottunut pysymään kaukana pähkinöistä, koska ne sisältävät paljon rasvaa. Nyt ravitsemussuositus ohjeistaa syömään pähkinöitä.
- Pähkinät sisältävät paljon hyviä kasvikunnan rasvoja, kuituja, kivennäisaineita, vitamiineja ja valkuaisaineita.
 Sopiva annos pähkinöitä on 200-250 g viikossa eli 30g päivässä.

Puoli kiloa kasviksia!
Kasviksia kannattaa valita monipuolisesti ja vaihtelevasti sen sijaan että tyytyisi muutamaan tutuimpaan.

Pehmeämpää rasvaa.
Arjen valinnoissa auttaa kolmanneksen sääntö: jatkuvaan käyttöön kannattaa valita vain tuotteita, joissa rasvan kokonaismäärästä korkeintaan kolmasosa on tyydyttynyttä rasvaa.

Lisää D- vitamiinia.
D-vitamiinin suositus on noussut. Alle 75- vuotiaiden päiväannos on nyt 10 mikrogrammaa ja yli 75- vuotiaiden 20 mikrogrammaa, Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab kertovat.